Ennusmerkkejä: Näin huomaat, että läheisesi tarvitsee apua arkeen


On hienoa, että yhä useampi saa nauttia eläkevuosistaan pidempään ja terveempänä kuin aiemmin. Osa ikäihmisistä on suorastaan vauhtisenioreita, jotka harrastavat, liikkuvat, touhuavat ja nauttivat elämästään täysin rinnoin – ehkä enemmän kuin koskaan.

Vauhti kuitenkin saattaa hiljentyä, jos terveydentila heikkenee. Muutokset voivat olla fyysisiä tai henkisiä, ja ne voivat vaikuttaa ihmisen pärjäämiseen omassa arjessa.

Vaikeuksia ja ongelmia voi olla hankala huomata tai ottaa puheeksi. Kukapa sitä mielellään myöntäisi, että ei pärjää enää ilman apua ja tukea?

– Tavallisista, jokapäiväisistä asioista voi ikääntyessä tulla liian vaikeita. Silloin on tärkeää, että läheiset ja omaiset uskaltaisivat nostaa asian esiin. Erilaiset terveysongelmat voivat yllättää ja pahimmassa tapauksessa pahentua nopeasti. Ongelmat eivät katoa itsekseen, ja usein ne vaativat oikea-aikaista puuttumista, sanoo Stellan terveyspalveluista Kuopiossa vastaava Saija Fagerlund.

Saija Fagerlund

Taakka vaikeuksien huomaamisesta lankeaa usein sukulaisille, mutta onneksi he voivat nähdä merkkejä yksinkertaisissa arjen asioissa.
 

  • Tutuksi tulleista rutiineista ja harrastuksista luopuminen. Kun omainen luopuu rakkaasta harrastuksestaan tai tuttujen askareiden parissa touhuamisesta, hänen kanssaan kannattaa keskustella ja kysyä syytä. Esimerkiksi kivut tai huoli omasta terveydestä voivat aiheuttaa alakuloisuutta ja voimavarojen ehtymistä.
     
  • Kodin ja pihan ylläpitämisen lopettaminen. Jos läheisesi koti on alkanut olla likainen tai epäjärjestyksessä tai jos talvella lumityöt ovat alkaneet jäädä tekemättä, hän ei ehkä jaksa tai muista hoitaa asioita kuten ennen. Silloin hän tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen.
     
  • Haluttomuus kotoa poistumiseen. Onko omaisesi alkanut jäädä mieluummin kotiin kuin tehnyt asioita, jotka aiemmin ovat häntä kiinnostaneet? Syynä voi olla esimerkiksi turvattomuuden tunne tai huoli omasta pärjäämisestä. Asiasta kannattaa ehdottomasti puhua.
     
  • Epäsiisti olemus tai löysäksi jäänyt vaatetus. Huono hygienia voi kertoa esimerkiksi masennuksesta ja merkittävä laihtuminen huonosta ja riittämättömästä ruokavaliosta. Siksi molempiin asioihin pitää kiinnittää huomiota. Voi olla, että läheisesi tarvitsee tukea aamu- ja iltatoimiin tai ruoanlaittoon.
     
  • Selittämättömät mustelmat kehossa tai naarmut autossa tai huonekaluissa. Jos läheisellä alkaa olla kehossaan mustelmia tai vaikka autossaan naarmuja, joiden syntymistä hän ei muista tai osaa selittää, asiaan on syytä puuttua. Joskus ongelmia voi aiheuttaa myös heikentynyt näkökyky, josta läheinen ei halua kertoa.
     
  • Unohteleminen ja epävarmuus tutuissa askareissa. Onko omaisesi alkanut unohtaa tapaamisia, tapahtumia tai vaikka lääkkeiden ottamisia? Tällaisen asian ihminen huomaa usein itsekin. Omaisen on syytä olla tarkkana varsinkin silloin, jos omainen näyttää hämmentyneeltä tai hän pitää taukoja tehdessään jotain tuttua, yksinkertaista asiaa. Muistiongelmat olisi hyvä selvittää nopeasti.
     

Tukea helpompaan elämään – elämästä voi nauttia vaikka tarvitseekin apua
 

  • Avaamattomat postit tai postin tuomat maksukehotukset ja perintäkirjeet. Kun läheisesi on alkanut jättää posteja avaamatta tai laskuja maksamatta, hän tarvitsee apua arkensa pyörittämiseen. Asia on syytä ottaa puheeksi, vaikka se voikin olla vaikeaa puolin ja toisin.
     
  • Huonoksi menneet ruoat, joita ei ole heitetty pois. Jos omaisesi ei ole tyhjentänyt jääkaappia vanhentuneesta ja pilaantuneesta ruoasta tai on ehkä jopa syönyt pilaantunutta ruokaa, se on selvä merkki toimintakyvyn heikkenemisestä, ja asiaan pitää puuttua.
     
  • Rikkinäiset kodinkoneet. Onko omaisesi kotona tärkeitä kodinkoneita, joita ei rikkoutumisen jälkeen ole korjattu tai vaihdettu toimiviin? Voi olla, että hänen on jaksamisensa rajoilla eikä pysty ottamaan asiaa enää hoitaakseen.
     
  • Alakuloisuus, mielialojen yllättävä vaihtelu ja muutokset persoonallisuudessa. Kun omaisesi on alkanut olla alakuloinen tai hänen mielialansa ovat alkaneet vaihdella yllättäen, hänen kuulumisiaan kannattaa kysellä tarkemmin. Joskus ongelmat näkyvät selvästi aggressiiviseksi muuttuneina puheina tai tekoina tai ehkä levottomuutena.
  • Vaikeudet seisomaan nousemisessa tai tarrautuminen huonekaluihin liikkuessa. Näyttääkö omaisesi liikkuminen hankalalta? Valittaako hän siitä? Hän ei ehkä halua pyytää apua, mutta avun tarve kannattaa selvittää. Fyysisen kunnon harjoittelun voi aloittaa missä iässä tahansa.
     
  • Muutokset vuorokausirytmissä. Jos omainen on alkanut nukkua huonommin tai unirytmi on muuten muuttunut, asia kannattaa selvittää. Varsinkin silloin tilanteeseen pitää puuttua, jos omainen alkaa ottaa yhteyttä läheisiinsä yllättäen esimerkiksi keskellä yötä.
     
  • Lisääntynyt turvattomuuden tunne. Kun omainen kertoo turvattomuuden tunteesta – esimerkiksi pelkäävänsä kotona olemista, omaisuuden varastamista tai ulkopuolisten tunkeutumista kotiin –, hän voi kärsiä esimerkiksi Alzheimerin taudista. Asia olisi hyvä selvittää.
     
  • Toistuvat päivystyskäynnit. Jos omaisesi hakeutuu toistuvasti hoitoon päivystykseen, ongelma saattaa johtua vaikkapa yksinäisyydestä tai turvattomuudesta – eikä välttämättä lainkaan hänen valittamastaan oireesta. Vyyhtiä on hyvä alkaa selvittää kysymyksillä ja keskustelulla. 

 
Tällaisia asioita huomatessaan omaista olisi hyvä kannustaa käymään lääkärissä. Lääkärin avulla tilanne alkaa selvitä ja ongelmiin voidaan puuttua.

Avun tarvitseminen ei välttämättä tarkoita, että ikääntyneen tarvitsisi muuttaa pois kotoa. Kotiinkin on saatavilla hyvää ja luotettavaa hoitoa ja apua erilaisiin askareisiin.

– Palvelut kuten kotihoito, kotipalvelu ja kotisiivous voivat auttaa arjessa ja parantaa elämänlaatua. Jos jaksaminen on ollut vähissä, palvelujen avulla elämä helpottuu ja mielialakin voi parantua. Omasta kodista ja elämästä voi nauttia uudella tavalla, kun ei tarvitse tehdä niin paljon asioita itse, Saija Fagerlund sanoo.