Rokotusinfo:
Tautien vähyys Suomessa on kattavan rokotusohjelmamme ansiota

 
Rokotuksilla on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäinen suomalainen rokotettiin isorokkoa vastaan jo vuonna 1802.

Vakavien tartuntatautien vähyys Suomessa ja kehittyneissä maissa johtuu osaltaan kattavasta rokotusohjelmasta. Rokotusten yleisyys suojaa meillä myös heitä herkimpiä, joita ei aina voida rokottaa: vastasyntyneitä, iäkkäitä ja raskaana olevia.

Maailmallakin rokottamisella on ollut tehokkaita tuloksia. Isorokkoa pidetään kokonaan hävitettynä, ja esimerkiksi polion, tuhkarokon ja jäykkäkouristuksen tapauksia on vähennetty huomattavasti.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 25 tautiin on olemassa rokote, joka estää tai hillitsee taudin leviämistä.

Viime aikoina Suomessa on kyseenalaistettu rokotusten merkitystä, mikä voi johtua tautien muuttumisesta harvinaisiksi rokotusten ansiosta. Maailmallakin rokotusten tehoa on ehditty epäillä: esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa tuhkarokkoepidemiat ovat yleistyneet rokotusten kattavuuden pienentymisen vuoksi.

Tälle sivulle kokosimme tietopaketin siitä kaikesta, mitä rokotuksista pitää tietää.
 

Miten rokotteet toimivat?

• Rokotuksessa elimistöön annetaan pieni määrä tautia aiheuttavaa virusta tai bakteeria, jota on heikennetty tai joka on tapettu. Näin ei aiheuteta sairautta, vaan annetaan elimistön tunnistaa taudinaiheuttaja ja käynnistää omat puolustusmekanisminsa.
• Rokote aktivoi elimistön oman immuunijärjestelmän rakentamaan vastustuskyvyn tai immuniteetin tautia, sen oireita ja jälkitauteja vastaan.
• Mitä suurempi osa ihmisistä on rokotettu tiettyä tautia vastaan, sitä vaikeampaa taudin on tarttua ihmisestä toiseen.
• Kun tarpeeksi suuri osa ihmisistä on rokotettu tiettyä tautia vastaan, taudin laumaimmuniteetti pienentää tartuntaepidemioiden riskiä. Silloin myös he, jotka eivät voi rokotetta ottaa, saavat suojan laumaimmuniteetista. Laumaimmuniteetin syntymiseen tarvitaan 80–95 %:n rokotuskattavuus. Perussairailla rokotuksien teho on aina huonompi kuin terveillä. Siksi rokottaminen on aina meidän kaikkien asia.
   

Mitä rokotteet sisältävät?

• Rokotteet sisältävät antigeenejä, joilla elimistön puolustusjärjestelmä opetetaan tunnistamaan ja suojautumaan taudinaiheuttajilta.
• Rokotteissa on myös apuaineita, joiden avulla luodaan sopiva koostumus rokotteen tuottaman vastustuksen parantamiseksi tai säilyvyyden pidentämiseksi.
    

Miten rokottamisen tarve arvioidaan?

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee, että jokaisella aikuisella olisi suoja jäykkäkouritusta, kurkkumätää, tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Nämä rokotukset ovat osa kansallista rokotusohjelmaa ja annetaan lapsena neuvolassa. Aikuisenakin rokotusohjelmaa pitää jatkaa jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan vähintään 10 vuoden välein. Näistä rokotuksista huolehtiminen on jokaisen omalla vastuulla.
• Jokaisen henkilökohtaiset rokotustarpeet arvioi terveydenhuollon ammattilainen kuten kotilääkäri. Tarpeeseen vaikuttavat tautiin sairastumisen riski, mahdollisen tartunnan luonne, yleinen terveydentila ja erityistarpeisiin liittyvät asiat kuten harrastukset ja matkailu.
• Matkailijan rokotuksiin vaikuttaa tuleva matkakohde, matkan kesto, matkojen toistuvuus, matkan terveysriskit, vuodenaika, tautien esiintyminen kohteessa, tartuntariski ja tautien vaarallisuus.
• Stellalta voit kysyä rokotuksista terveydenhuollon ammattilaiselta numerossa 010 633 8585 tai verkkosivujemme chatissä.
   

Kuinka pitkään rokotteet suojaavat?

• Rokotteen suoja vaihtelee rokotuksesta riippuen vuosista elinikäiseen suojaan.
• Influenssarokote tarvitsee ottaa joka vuosi, koska influenssaviruksia on useampia ja ne myös muuntuvat jatkuvasti.
• Punkkirokote, eli puutiaisaivokuumeelta suojaava TBE-rokote tulee ottaa kolmesti perussuojan aikaansaamiseksi.
• Tuhkarokko ja vihurirokko-sikotautirokotteen suoja on elinikäinen kahden rokoteannoksen jälkeen.
• Jäykkäkouritus- ja kurkkumätätehoste tulisi ottaa 10 vuoden välein.
• Hepattiiti A -rokote luo suojan vähintään 30–40 vuodeksi ja voi olla myös elinikäinen.
• Hepatiitti B -rokotteen suoja on olettavasti elinikäinen. Noin 10 %:lle rokotetuista ei kehity hepatiitti B -suojaa. Suojat voidaan varmistaa määrittämällä vasta-ainetasot 6–8 viikon kuluessa rokoteannoksesta.
• Keltakuumerokotus on elinikäinen.
   

Mitä jos rokotesarja jää kesken?

• Kesken jäänyttä rokotesarjaa ei tarvitse aloittaa alusta tai ottaa ylimääräisiä annostuksia, sillä elimistö ei unohda aikaisemmin annettuja rokotuksia. Rokotesarjaa jatketaan siitä, mihin se on jäänyt.
• Ylimääräisistä rokotuksista ei ole vaaraa. On hyvin yleistä, etteivät ihmiset muista, mitä rokotteita he ovat saaneet ja milloin.
• Rokotusten muistamista helpottavat neuvolasta, koulusta, oppilaitoksista ja varusmiespalveluksesta saatavat rokotuskortit. Niiden säilyttäminen on omalla vastuulla. Valitettavasti yhteistä rekisteriä annetuista rokotuksista ei terveydenhuollossamme vielä ole.
   

Mitä haittavaikutuksia rokotteilla on?

• Ennen kuin rokotteet saavat myynti- ja käyttöluvan, niiden tulee läpäistä laajat teho- ja turvallisuustutkimukset.
• Aivan kuten lääkkeistä, myös rokotuksista voi tulla haittavaikutuksia. Niitä kuitenkin ilmenee vain pienellä osalla rokotuksen saaneista. Yleensä oireet ovat lieviä ja ohimeneviä. Tavallisimpia oireita ovat särky pistoskohdassa tai kuume, lihassäryt ja huonovointisuus.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on rokotusten haittavaikutusten raportointijärjestelmä, jonne voi ilmoittaa rokotuksen yhteydessä ilmenevistä todetuista tai epäillyistä haittavaikutuksista. Tietoja käytetään rokotteiden ja niiden haittojen seuraamiseen. Suomessa ilmoitetut haittavaikutukset ilmoitetaan myös Euroopan lääkevirastolle.
• Kaikki ihmisen tuntemat oireet eivät välttämättä liity rokotteeseen. Aina jotkut sairastuvat sattumalta rokotuksen jälkeen. Epäillyn haittavaikutuksen esiintymistä verrataan koko väestön terveysongelmiin yhteyden tai sen puuttumisen varmistamiseksi.